Heinäkuussa 1944 kaunista kesäpäivää seurasi säälimätön ukkosmyräkkä. Silloin syntyi Espoossa sade-ennätys, joka on pitänyt pintansa näihin päiviin asti. Lahnuksen alueella mitattiin vuorokaudessa sadetta hurjat 198,4 millimetriä, mikä on noin kolme kertaa heinäkuun normaali sademäärä.
Onneksi sateet tulevat yleensä leppeämmässä muodossa! Määrissä on kuitenkin suurta vaihtelua, ja niiden seuraaminen on hauskaa ja hyödyllistä varsinkin puutarhureille ja luontoharrastajille.
Sadetta mitataan käyttäen millimetrilukemaa. Se tarkoittaa neliömetrin alueelle sataneen vesikerroksen paksuutta. Jos esimerkiksi sadekuuron jälkeen sademittari näyttää 5 millimetriä, on neliön alueelle satanut silloin 5 mm paksu vesipatja. Lukema on yhtä suuri kuin samalle alueelle satanut vesimäärä litroissa, eli neliölle satanut vesimäärä on 5 litraa. Lisää tietoa sademääristä löytyy Ilmatieteen laitoksen sivuilta.
Esimerkiksi kasvien kastelutarvetta voi olla vaikea arvioida ilman luotettavaa tietoa sademäärästä. Kesäiset kuurosateet ovat usein hyvin paikallisia, eikä läheisen virallisen mittauspisteen lukema välttämättä päde oman kodin kohdalla. Muutaman millimetrin sade ei vielä auta pihakasveja tai luontoa pitkän poutajakson jälkeen, mutta yli 10 millimetrin sade kastelee maata jo hieman syvemmältä.
Helpoimmin sademääriä voi seurata muovisella kuppimittarilla, kuten nro 934. Mittarin 936 voi kiinnittää helposti esimerkiksi terassin kaiteeseen.
Käytön puolesta vaivaton ratkaisu ovat digitaaliset sademittarit kuten nro 855 tai 7860, joiden sadeanturia ei tarvitse erikseen tyhjentää. Osa digitaalisista sademittareista on myös etäluettavia.
Kaupassa mittaria valitessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota asteikon laajuuteen. Vaikka ihan kesän 1944 kaltaisia hirmusateita ei tulisikaan lähiaikoina, pienemmät, esimerkiksi vain 40 milliin mittaavat kuppisademittarit voivat täyttyä nopeastikin.
Twitter
Facebook
LinkedIn
